Talven hiljaisuus ja armollisuus itselle

Kun talvi saapuu, tulee myös aika miettiä, kuinka voimme olla lempeämpiä itseämme kohtaan. Tämä kylmä ja pimeä vuodenaika tuo mieleen sen, kuinka tärkeää on antaa itselle tilaa – olla armollinen ja hyväksyä, että välillä ei tarvitse olla täydellinen. Talvella, kun päivät ovat lyhyitä ja ulkona on kylmää, huomaan kaipaavani enemmän rauhaa ja aikaa itselle.

Kontrollin tarve on aina ollut läsnä, mutta talvella se tuntuu erityisesti voimistuvan. Kun ympärillä on kylmyyttä ja hämärää, on helppo haluta saada elämän pienetkin asiat hallintaan. Mutta talvessa on myös jotain taianomaista, koska sen mukana tulee muistutus siitä, että emme voi hallita kaikkea – ja se on täysin okei. On parempi hyväksyä se, että osa elämästä on sellaista, johon ei voi vaikuttaa. Ja joskus parhaat hetket syntyvät silloin, kun ei ole mitään, mitä pitää hallita.

Tämä talvi tulee olemaan armollisuuden aikaa. Aion antaa itselleni luvan hidastaa, pysähtyä ja nauttia niistä pienistä hetkistä, jotka tuovat rauhaa: teekupin lämmöstä, pehmeistä viltistä ja kynttilöiden lempeästä valosta. Talven tunnelma opettaa meille, että vaikka ulkona on kylmää, se ei tarkoita, etteikö me itse vois olla lämpimiä – omassa rauhassamme ja omassa armossamme.