Pienet hetket, suuri ero

Tiedättekö sen tunteen, kun elämä tuntuu menevän aivan päin seiniä? Kiire, stressi, väsymys – kaikki pyörii mielessä ja tuntuu, ettei saa mistään kiinni. Ehkä se ei ole sitä, mitä kuvitteli aikuisuudelta tai "oikealta elämältä". Mutta niin se menee. Arki ei ole se täydellinen, Instagramin kauniisti sommiteltu hetki. Se on rosoista, aitoa ja välillä hyvinkin kaoottista.

Viime aikoina olen huomannut, että tuo kaoottisuus alkaa ottaa vähän liikaa tilaa. Kiire, jatkuva tekemisen tarve ja se, ettei koskaan oikein pysähdy. En oikein edes huomannut, kuinka usein olin valittanut elämästäni. Ei ollut aikaa tälle, ei voimia tuolle – mutta mikään ei muuttunut, ei ennen kuin pysähdyin ja aloin miettiä, mikä on oikeasti tärkeää.

Kiitollisuus ei ole mikään maaginen ratkaisu, joka poistaa kaikki ongelmat. Ei se sellaista ole. Mutta se on pieni muistutus siitä, että kaikessa kiireessäkin voi löytää jotain hyvää. Ei tarvitse koko ajan olla joku tai saavuttaa jotain. Ei tarvitse olla täydellinen – ei edes lähempänä sitä.

Aloin kirjoittaa ylös kolme asiaa, joista olin kiitollinen joka päivä. Aluksi tuntui naurettavalta. "Kiitollinen mistä? Mistä tässä kaikessa voi edes olla kiitollinen?" Mutta yllättävän nopeasti huomasi, että niitä pieniä hyviä asioita oli enemmän kuin kuvitteli. Se, että joku sanoi hyvää huomenta, vaikka olit itse väsynyt. Tai se hetki, kun kaatoi kahvia ilman, että koko päivän olisi täytynyt miettiä miljoonaa asiaa.

Elämässä on paljon asioita, joita ei voi muuttaa. Ei ole helppoa päästä irti stressistä, kiireestä tai huolista. Mutta kiitollisuuden löytämisessä on jotain, joka saa hetken tuntumaan paremmalta. Ei mitään suurta, ei mitään maata mullistavaa. Vaan juuri niitä pieniä hetkiä, jotka jäävät huomaamatta. Ne saattavat olla niitä, jotka oikeasti tekevät elämästä siedettävää.

Tämä ei ole mikään valkoista kiitollisuuden maailmaa maalaava juttu. Se on enemmän muistutus siitä, että jos ei pysähdy ja ota kiitollisuutta osaksi päivää, jää helposti jumittamaan siihen samaan oravanpyörään. Mutta joskus on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, että vaikka kaikki ei ole täydellistä, elämässä on kuitenkin pieniä asioita, jotka tekevät siitä elämisen arvoista. Ne eivät ole isoja juttuja. Ne ovat pieniä, mutta tarpeeksi tärkeitä.