Oma piha

Kaikki alkoi päätöksestä jäädä paikalleen. Olemme pitkään etsinyt "lopullista" pitkäaikaista asuntoa. Olemme etsineet taloilmoituksia ja katselleet kaikkia mahdollisuuksia lähellä ja kaukana. Kivoja asuntoja löytyy yllättävän paljon, kun ei aseta takarajoja etsimiselle. Eräänä päivänä kuitenkin istuimme alas ja totesimme tämänhetkisen talon olevan meidän tarpeisiimme sopiva. Asunto on sijainniltaan ja kooltaan täydellinen, miksi siis muuttaa. Päätös jäädä paikalleen pakotti katsomaan ympärilleen pitkällä tähtäimellä.

Pihan hoito on ollut mummille henkireikä ja suurimmat loukkaantumisen hetket onkin koettu siinä, kun on edes kehdannut ehdottaa, jospa joku tulisi auttamaan pihan hoidossa. Koska piha on ollut mummin valtakuntaa, on mummi saanut johtaa sitä parhaalla katsomallaan tavalla. Viimevuosina tahti on hidastunut ja ennen niin huolellinen työjälki on kääntynyt suurimpien katastrofien torjumisesta vain pieneen muutaman korren nyhtämiseen. Viimein tänä keväänä mummin kanssa käymäni keskustelu päättyi siihen, että mummi myönsi, että ei jaksa pihaa enää hoitaa. Sovittiin, että mummi on tervetullut ihastelemaan ja touhuamaan ihan kuin aiemminkin, mutta minä otan ns. urakkavastuun ja mummista näki helpotuksen huokauksen, vaikka keskustelua joudutaankin ajoittain kertaamaan.

Pihan rakennusurakka lähti hieman laukalle. Se mikä alkoi pienenä siistimisenä, eskaloitui hetkessä joksikin muuksi. Ränsistyneitä puita ja pensaita poistaessani mietin, että tässä on nyt vähän ensiapua pihan yleisilmeeseen. Seuraavaksi huomasin, että pihakivetys on päässyt pahasti rikottumaan. Tämän jälkeen silmäilin roskakatosta ja huomasin sen olevan lahoamispisteessä. Takavarastoon oli kertynyt romua ja roinaa, joka oli liian isoa roskikseen tai kierrätykseen, mutta suoraa roskaa vain odottaen pitkää ikuisuutta kaatopaikan uumenissa. Vanhoja pensaita poistaessa törmäsin myös lapiolla piiloon hautautuneeseen kivetykseen, joka vain odotti esiin kaivamistaan. Kääntäessäni päätä kohti talon toista kulmaa huomasin edellisen istumapaikan jäljet, jotka oli siirretty sivuun porottavan kuumasta kohdasta pihaa ja oivalsin siihen istuvan loistavasti jatkossa kasvimaan.

Paljon on vielä tekemistä, mutta sehän on omakotitaloissa parasta!