Isänpäivän uudet sävyt – Muistoja omasta isästä ja juhlaa uuden perheen kanssa

Isänpäivä ilman omaa isää tuo mukanaan erilaisia tunteita. Isäni kuolemasta on nyt seitsemän vuotta, mutta yhä edelleen tämä päivä herättää muistoja ja kaipuuta. On outoa ja välillä haikeaakin viettää isänpäivää, kun oma isä ei ole enää mukana. Vuosien aikana kaipuu on kuitenkin saanut rinnalleen kiitollisuuden tunteen – kiitollisuuden kaikesta siitä ajasta ja niistä yhteisistä hetkistä, jotka saimme jakaa. Näiden muistojen ansiosta tunnen hänen läsnäolonsa yhä elämässäni, vaikka hän ei fyysisesti ole täällä. Isänpäivänä saatan käydä läpi valokuvia, muistella pieniä hetkiä ja keskusteluja, joissa isäni huumori, viisaus ja lempeys tulevat yhä eläviksi. Hänen muistonsa ja vaikutuksensa ovat osa minua, ja isänpäivä on aikaa antaa tilaa näille lämpimille, kiitollisille ajatuksille.

Nykyään isänpäivä on saanut uuden merkityksen mieheni ja hänen lapsensa kautta. Tämä uusi, perheemme yhteinen isänpäivä on mahdollisuus juhlia isyyttä toisesta näkökulmasta – ei vain oman menneisyyteni muistoja, vaan myös nykyisyyttä ja tulevaisuutta, jota rakennamme yhdessä. Mieheni kautta isän rooli on läsnä arjessa, ja on ihanaa saada olla mukana juhlistamassa hänen merkitystään ja yhteisiä hetkiä hänen ja hänen lapsensa kanssa. Hänen isyyteensä kohdistuva rakkaus ja arvostus ovat lämmittäneet omaa sydäntäni tavalla, joka on auttanut myös oman menetyksen käsittelyssä.

Isänpäivänä mieheni lapsen ilo ja into valmistellessa korttia tai pientä lahjaa tuo perinteeseen oman uuden, merkityksellisen sävynsä. Tuntuu hyvältä ja luonnolliselta juhlistaa tätä päivää perheenä, ja se antaa minulle tilaisuuden arvostaa isyyttä uudessa valossa – omassa elämässäni nyt toisenlaisessa roolissa. Samalla löydän uusia tapoja olla läsnä, tuoda esiin rakkautta ja rakentaa muistoja, jotka kantavat meitä kaikkia.

Vaikka isänpäivä muistuttaa minua isäni poismenosta, se on myös päivä, jolloin voin katsella eteenpäin ja arvostaa elämää sellaisena kuin se nyt on. Kaiken kaipaamisen keskellä tämä uusi isänpäivä perheessä tuntuu hyvältä ja merkitykselliseltä. Se on yhdistelmä muistoja ja nykyhetkeä, surua ja iloa, mutta ennen kaikkea se on mahdollisuus juhlia rakkautta ja perheen tärkeitä siteitä – sekä niitä, jotka olivat, että niitä, jotka ovat yhä täällä jakamassa tätä matkaa.

Kiitos, isä, kaikista niistä hetkistä, joista jäivät parhaat muistot. Kiitos yhteisistä kävelyistä, nauruista, kannustuksesta ja viisaista sanoista, jotka yhä kantavat elämässäni eteenpäin. Vaikka et enää ole täällä, tunnen silti läsnäolosi – muistoissa, arjen pienissä hetkissä ja niissä neuvoissa, jotka ovat aina mukanani. Kaipaan sinua, mutta sydämessäni olen ennen kaikkea kiitollinen, että sain olla tyttäresi ja oppia elämästä sinun rinnallasi.